Säätiötalon historiaa
Talo rakennetaan pankin toimitilaksi
Urjalan Säätiötalo valmistui v. 1897 silloisen Säästöpankin ja Urjalan Ompeluseuran rahoittamana. Se rakennettiin vanhan pappilan hirsistä pankille toimitilaksi sekä kunnan toimintaa varten. Kunnan päättäjät saivat talosta kokoontumishuoneen, kunnanhuoneen; muutto aiemmasta kokoontumistilasta ruumiinleikkaushuoneelta lienee ollut iloinen tapahtuma. Avajaistapahtuma talossa pidettiin 25.11.1897 ja samana iltana vielä tanssi-iltamat, joiden tuotoilla saatiin kuntahuoneeseen kalustus. Talossa toimi myös kunnan kantakirjasto vuoteen 1909 asti.
Pankki muuttaa – talo manttaalikunnan haltuun
Kun Säästöpankki rakensi uudet tilat toimintaansa varten 1920 -luvulla, Säätiötalo siirtyi manttaalikunnalle eli maanomistajien haltuun. Kunnan toiminta tiloissa jatkui. 1930 -luvulla talossa toimi mm. suojeluskunnan esikunta ja sodan jälkeen myös kansanhuoneen konttori. Koko ajan talossa järjestettiin myös tansseja ja iltamia ja uutena toimintamuotona mukaan tulivat elokuvaesitykset. Yläkerran huoneet tarjosivat majapaikan matkustavaisille ja sekä talonmiehelle.
Tiedustelut
Urjalan Talonpoikaiskulttuurisäätiö
Pj Hannu Nissi
0400125981
Talonpoikaiskulttuurisäätiö perustetaan
Manttaalikunnan lakkauttamisen seurauksena v. 1947 talo siirtyi manttaaliomistajien perustamalle Urjalan Talonpoikaiskulttuurisäätiölle. Samoihin aikoihin Urjalaan valmistui uusi kunnantalo, joten kunnan toiminnot siirtyivät omiin tiloihinsa. Säätiön harjoittamaa avustustoimintaa maa- ja metsätalouden kehittämiseksi oli tarkoitus tukea talon vuokraamisesta saatavilla tuloilla. Talossa alettiin pitää erilaisia perhejuhlia, majoitustilaa vuokrattiin yläkerrasta edelleen ja taloon rakennettiin uusi, hieno elokuvahuone.
Myöhemmin talon avarissa tiloissa järjestettiin järjestöjen kokouksia, tansseja, discoja, harrastuskerhoja ja huutokauppoja. 1990 -luvun jälkipuoliskolla taloa myös remontoitiin useaan otteeseen.
Säätiötalo urjalalalaisten elämässä
Talolla on suuri merkitys Urjalan kunnallisessa historiassa. Se kuuluu Pentinkulman matkailureittiin ja siitä on olemassa museoviraston suojelupäätös.
Säätiötalossa tiivistyy viimeinen 100 vuotta Urjalan monituhatvuotista asutushistoriaa. Jokaisella urjalalaisella on varmasti oma henkilökohtainen säätiötalomuistonsa. Edelleen talo kokoaa ihmisiä yhteen ja toimii linkkinä vahvasta talonpoikaisyhteisöstä moderniin Suomeen ja Euroopan Unioniin.